Savimaalla perustuksen kimppuun käyvät kaksi voimaa: routa ja saven oma liike. Pienelle kylmälle piharakennukselle toimivat yleensä ruuvipaalut tai routaeristetty pilariperustus. Maanvarainen laatta sopii, kun savi kantaa hyvin ja routaeriste on mitoitettu oikein. Pehmeällä, paksulla savikerroksella rakennus perustetaan yleensä paaluille. Ennen valintaa selvitä kolme asiaa: savikerroksen paksuus, pohjaveden taso ja routasyvyys paikkakunnallasi.
Savimaa on hienojakoista maa-ainesta, joka imee itseensä kosteutta ja laajenee. Kuivuessaan se kutistuu, mikä voi johtaa perustusten liikkumiseen ja rakennuksen vaurioihin. Suomessa tähän tulee päälle routiminen: ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan hienorakeinen pehmeä maa myös painuu pitkäaikaisen kuorman alla, ja rannikolla pehmeää savea on paljon.
Kuvittele rakennustasi laivana, joka kelluu savimerellä. Kuivalla kaudella meri vetäytyy ja laiva kallistuu, sateisella kaudella meri nousee ja nostaa laivaa. Tällainen jatkuva liike rasittaa rakennetta ja aiheuttaa ajan myötä halkeamia.
Routa ulottuu savessa syvälle. Finnfoamin taulukon mukaan kerran 50 vuodessa toistuva suurin routasyvyys savessa on Etelä-Suomessa 1,7–1,8 m, Keski-Suomessa 1,9–2,0 m ja Pohjois-Suomessa 2,1–2,3 m.
Valitse vierasmaja, jonka perustuksen voit suunnitella etukäteen. Hansatalo24:n HansaFoot-perustussarjassa on ruuvit pehmeälle tai kovalle maalle sekä kantava kehikko, ja se sopii enintään 45 m²:n rakennuksille.
5 vuoden takuu ja ilmainen toimitus – yli 20 vuoden valmistuskokemus.
Ennen kuin valitset perustustyypin, tee huolellinen maaperätutkimus. Se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin.
Mitä maaperätutkimus paljastaa:
Tee tutkimus mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen rakennuksen suunnittelua. Perustavan vaativien rakenteiden erityisasiantuntija Olli Ahtosaari korostaa, että ”perustustyypin valinnassa on apuna maaperätutkimus, joka kannattaa tehdä aina mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen talon suunnittelua.”
Pientalotontilla tutkimus tehdään yleensä painokairauksella 4–6 pisteestä, ja siihen kuuluvat pintavaaitus ja perustamistapalausunto. Hinta on lähteistä riippuen noin 700–2 000 euroa. Espoon kaupungin ohjeessa kevytrakenteiset vajat on rajattu pois pohjaselvitysvaatimuksesta. Se ei ole koko maan käytäntö, joten kysy oman kuntasi rakennusvalvonnalta. Pienen kylmän rakennuksen kohdalla kaiva ainakin koekuoppa ja tarkista maalaji sekä pohjavesi.
Laattaperustus on yksi yleisimmistä perustustyypeistä savimaalle. Se jakaa rakennuksen painon laajalle alueelle, mikä vähentää painumisriskiä. Lue lisää oppaastamme maanvaraisesta betonilaatasta.
Edut:
Huomioitavaa:
Laatta ei yleensä ulotu routarajaan, joten sen alle ja reunoille tarvitaan routaeriste. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan routivalla maalla perustukset joko perustetaan roudattomaan syvyyteen tai routasuojataan. Pehmeällä hienorakeisella maalla maanvarainen laatta ei kuitenkaan riitä: rakennus perustetaan yleensä paaluille.
Paaluperustus on usein paras vaihtoehto savimaalle, erityisesti jos savikerros on paksu tai maaperän kantavuus on heikko. Paaluilla perustus saadaan ulotettua kantavaan maaperään savikerroksen läpi.
Edut:
Huomioitavaa:
Ruuvipaalut ovat suosittu vaihtoehto perinteisille lyöntipaaluille, sillä ne ovat nopeampia asentaa ja aiheuttavat vähemmän tärinää. Kevyille piharakennuksille ne sopivat hyvin, ja pieni hirsiaitta voi saada perustuksen jopa yhdessä päivässä.
Routa ei nosta ruuvipaalua, kun kierrelaippa on routarajan alapuolella. Paalupisteen mukaan sileä teräsputki ei anna roudalle tartuntapintaa. Hansatalo24:n ruuvipaaluopas savimaalle antaa Etelä-Suomessa vähintään 1 500 mm:n asennussyvyyden ja 1 700–2 000 mm Pohjois-Suomessa tai syvissä savikoissa. Yhden 60 mm:n paalutuotteen ilmoitettu kantavuus tiiviissä savessa on noin 1 000 kg ilman varmuuskertoimia, joten paaluja tarvitaan useita. Paaluväli on kevyissä rakennuksissa yleensä 1 000–1 500 mm.
Pilariperustus on hyvä vaihtoehto pienemmille rakennuksille, kuten pihasaunoille tai varastoille.
Edut:
Huomioitavaa:
Rakentajain kalenterin mukaan pilarianturan vähimmäiskoko on 0,4 × 0,4 m. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan routimattoman perustamissyvyyden yläpuolelle jäävät perustukset routasuojataan. Vaiheet löydät oppaista pilariperustus ja pisteperustus. Pilariperustus sopii pihavarastoille ja paviljongeille, joiden kuormitus on pieni.
Anturaperustus on perinteinen perustustyyppi, joka voi toimia savimaalla, jos maaperä on riittävän vakaa.
Edut:
Huomioitavaa:
Eräs rakentaja kertoo Suomi24-keskustelupalstalla rakentaneensa 600 mm leveän anturan ja harkkoperustuksen savimaalle, joka ei ole painunut tai halkeillut viidessä vuodessa. Se on yksittäinen kokemus, ei mitoitusperuste. Pehmeälle hienorakeiselle maalle anturaperustus ei ole asianmukainen ratkaisu.
Kevyt perustus tarkoittaa tässä pientä kylmää rakennusta, esimerkiksi varastoa tai pihasaunaa. Valintaan vaikuttaa kolme asiaa: kantaako savi, onko maa märkää ja onko rakennus lämmitetty.
| Vaihtoehto | Sopii, kun | Varoitus |
|---|---|---|
| Ruuvipaalut | savi on pehmeää tai märkää, tontti kalteva | laippa routarajan alle, ei kiviä |
| Pilariperustus | savi on kantavaa ja tonttia voi kuivattaa | routaeriste tai routaraja |
| Laatta | maa kantaa tasaisesti | routaeriste ja salaojitus |
Esimerkki: 5 × 4 m eli 20 m²:n kylmä varasto Etelä-Suomessa. Pilariperustukseen kuluu kustannusarvioiden mukaan 80–150 €/m², eli 1 600–3 000 €. Laatta maksaa 100–200 €/m², eli 2 000–4 000 €. Hansatalo24:n HansaFoot-sarja maksaa tilattaessa mökin mukana noin 2 000–2 420 €, ja valmistajan mukaan se on 70–80 % betoniperustusta edullisempi. Tutustu piharakennuksen perustussarjaan ja kevyen varaston perustusoppaaseen.
Kylmän rakennuksen roudaton perustussyvyys on suurempi kuin lämpimän, koska lämmitetty alapohja lämmittää maata. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan yli 4 m leveän lämpimän rakennuksen perustussyvyys on Etelä-Suomessa hienorakeisessa maassa seinälinjalla 1,0 m ja nurkassa 1,2 m. Kylmällä rakenteella syvyys vastaa suurinta routasyvyyttä.
Jos savikerros on paksu tai pohjavesi korkealla, tilaa suunnittelijan mitoitus ennen kuin ostat materiaalit. Lupavapaus ei poista perustuksen mitoitusta, joten lue myös piharakennuksesta ilman rakennuslupaa.
Savimaan suurin haaste on sen kosteuskäyttäytyminen. Huolellinen salaojitus ja pintavesien ohjaus pois rakennuksen luota on välttämätöntä.
Toimenpiteet:
Vesien hallinta on savimaassa usein tärkeämpää kuin itse perustustyyppi. Rakentajain kalenterin mukaan imeytystä ei voi tehdä savimaahan, joten sadevesi pitää johtaa pois. Kiviaineksen valinnassa auttaa opas soraa vai mursketta perustusten alle.
Jäätynyt savi laajenee voimakkaasti, mikä voi aiheuttaa suuria vahinkoja perustuksille.
Toimenpiteet:
Yleinen virhe: eriste asennetaan suoraan saven päälle. Suomi Rakentaa -sivuston mukaan eristystä vasten olevan maa-aineksen tulee olla routimatonta ja vähintään 30 cm paksua, muuten routa pääsee eristeen alle.
Valitse hirsimökki, jonka mukana tulevat esileikatut osat ja tehtaalla painekyllästetyt perustuspalkit. Näin voit keskittyä perustuksen oikeaan mitoitukseen.
Valmistamme itse Virossa – 5 vuoden takuu kaikille tuotteille.
Suositukset:
Kustannusarviot ovat suuntaa-antavia ja vaihtelevat rakennuksen koon ja maaperän mukaan:
Itse tehtävissä ovat pilariperustukset pienille rakennuksille, pihalaatoista tehdyt perustukset ja ruuvipaalujen asennus kevyille rakenteille. Laatat, suurten rakennusten paaluperustukset ja vaativat anturaperustukset kannattaa jättää ammattilaisille. Kahden auton autotallin perustukset ovat jo niin vaativia, että ne kuuluvat ammattilaiselle.
Savimaalle rakentaminen vaatii oikean perustustyypin valintaa, ja maaperätutkimus ohjaa kaikkia myöhempiä päätöksiä. Kevyelle kylmälle rakennukselle sopivat ruuvipaalut tai eristetty pilariperustus. Raskaammalle ja lämmitetylle rakennukselle tarvitaan suunnittelijan mitoitus. Perustuksissa ei kannata säästää väärässä paikassa.
Pienelle kylmälle rakennukselle edullisimpia ovat yleensä pilariperustus ja ruuvipaalut. Pilarit vaativat routaeristyksen tai routarajalle ulottuvan syvyyden. Ruuvipaalut sopivat märälle savelle.
Syvyys riippuu paikkakunnasta ja rakennuksen lämmityksestä. Savessa kerran 50 vuodessa toistuva routasyvyys on Etelä-Suomessa 1,7–1,8 m. Kierrelaipan tulee olla tämän alapuolella.
Se ei ole aina pakollinen, mutta se on järkevä, kun savi on pehmeää tai märkää. Kysy asiasta kunnan rakennusvalvonnalta.
