Jopa 30% kodin lämmöstä voi karata huonosti eristetyn katon kautta. Yläpohjan eristäminen on siksi usein kustannustehokkain energiatehokkuustoimenpide, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin säästettyinä lämmityskuluina ja lisääntyneenä asumismukavuutena.
Hyvin eristetty yläpohja tarjoaa monia etuja:
Suomen uuden vuonna 2025 voimaan tulleen rakennuslain mukaisesti uudisrakennusten tulee täyttää lähes nollaenergiataloja (nZEB) koskevat standardit. Rakennusten päästöttömyys on tavoitteena vuoteen 2030 mennessä, ja rakennusala keskittyy kehittyneisiin eristysjärjestelmiin ja vähähiilisiin materiaaleihin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Yläpohjan eristyksessä tavoitellaan matalia U-arvoja, jotka kuvaavat lämmönläpäisykykyä – mitä pienempi arvo, sitä parempi eristys.
Ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetut rakennukset:
Kausiluontoiseen käyttöön tarkoitetut rakennukset:
Nykyiset rakennusmääräykset edellyttävät yhä parempaa energiatehokkuutta. P2-luokituksen rakennuksissa eristyksen on oltava vähintään 100 mm paksu täyttääkseen 10 minuutin palosuojavaatimuksen rungon ulkopinnalle.
Puukuitueristeillä kuten selluvillalla on erinomaiset kosteustekniset ominaisuudet, mikä tekee niistä ihanteellisia hirsimökkien eristämiseen.
Edut:
Mineraalivilla on yleinen eriste, joka soveltuu hyvin yläpohjiin.
Edut:
Puhallettavat eristeet sopivat erityisesti vaikeapääsyisiin yläpohjiin.
Edut:
Polyuretaanilevyt tarjoavat erinomaisen eristävyyden pienemmällä paksuudella.
Edut:
Oikeanlainen höyry- tai ilmansulku on kriittinen osa toimivaa yläpohjarakennetta:
Höyryn-/ilmansulun asennuksessa huomioitavaa:
Yläpohjan tuuletus on välttämätön kosteuden poistamiseksi rakenteista:
Erityistä huomiota tulee kiinnittää katon reuna-alueiden eristämiseen, sillä tuuletuksen varmistaminen näillä alueilla on tärkeää.
Oikein toteutettu kosteudenhallinta on avain pitkäikäiseen ja terveeseen yläpohjarakenteeseen:
Puupohjaiset materiaalit toimivat erityisen hyvin kosteusteknisesti, sillä ne sitovat ja luovuttavat kosteutta tasaisesti. Tämä ehkäisee kondensaatiota ja homeen muodostumista rakenteissa.
Yläpohjan eristyksen parantaminen on usein kustannustehokkain energiaremontti:
Esimerkki: Pohjoissavolaisessa 1960-luvun omakotitalossa yläpohjan eristyksen uusiminen vähensi lämmityskustannuksia lähes 30% ensimmäisenä talvena.
Materiaalikustannukset ovat tyypillisesti noin 30-50 €/m² eristemateriaalista ja paksuudesta riippuen. Kokonaiskustannus asennuksineen vaihtelee 50-100 €/m² välillä.
Helpoin tapa lisäeristää vanha yläpohja:
Läpiviennit ovat yleisiä lämpövuotokohtia:
Suomen uuden rakennuslain mukaan rakennuksille vaaditaan elinkaariarviointia (LCA), joka huomioi päästöt koko elinkaaren ajalta. Ilmastonmuutoksen hillintä on integroitu rakennuslainsäädäntöön, ja jokaiselle rakennustyypille on asetettu hiilijalanjälkirajat.
Nykyiset määräykset edellyttävät uusissa rakennuksissa yläpohjalle U-arvoa 0,09 W/m²K, mikä vastaa noin 400 mm mineraalivillaa. Vanhojen rakennusten korjauksissa pyritään mahdollisuuksien mukaan samaan tasoon.
P2-luokan rakennuksissa eristeen on oltava vähintään 100 mm paksu täyttääkseen 10 minuutin palosuojavaatimukset. Hybridikattoeristysrakenteissa yhdistetään usein tuulensuojalevyjä ulkopuolella, mineraalivillaa runkoväleissä ja FF-PIR-eristelevyjä sisäpuolella, ja saumat tiivistetään joustavalla saumavaahdolla ja teipillä.
Nykyaikaiset eristysratkaisut yhdistelevät usein eri materiaaleja parhaan tuloksen saavuttamiseksi:
Puukuitueristeiden suosio on kasvussa erityisesti puurakentamisessa niiden erinomaisten kosteus- ja lämpökapasiteettiominaisuuksien vuoksi.
Yläpohjan eristys on keskeisessä asemassa talon energiatehokkuuden parantamisessa ja asumismukavuuden lisäämisessä. Oikein toteutettuna se maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa ja tarjoaa miellyttävämmän sisäilmaston ympäri vuoden.
Huolellinen suunnittelu, laadukkaat materiaalit ja oikeat asennustekniikat takaavat, että yläpohjan eristys toimii optimaalisesti vuosikymmenien ajan. Hitaasti kasvanut pohjoismainen kuusipuu yhdistettynä nykyaikaisiin eristeisiin tarjoaa erinomaisen perustan energiatehokkaalle ja pitkäikäiselle rakennukselle Suomen vaativissa olosuhteissa.
