Kylmä lattia on yksi yleisimmistä epämukavuustekijöistä suomalaisissa mökeissä ja taloissa. Aamuisin jalkoja paleltaa, kun astuu lämpimästä sängystä viileälle lattialle, on tunne, jonka jokainen suomalainen tunnistaa kylminä talvikuukausina. Lattian eristäminen ei ole pelkästään mukavuuskysymys, vaan myös tehokas tapa parantaa kodin energiatehokkuutta. Tutkimusten mukaan jopa 15-20% kodin lämpöhäviöstä tulee huonosti eristetyn lattian kautta. Tässä kattava opas lattian eristämiseen, sen hyötyihin ja erilaisiin menetelmiin.
Lattian eristäminen tarjoaa useita merkittäviä hyötyjä:
Rossipohja eli tuulettuva alapohja on perinteinen suomalainen lattiarakenne, jossa lattian alla on tuulettuva ilmatila.
Eristäminen:
– Paljonko eristettä rossipohjaan? Nykysuositusten mukaan vähintään 200-300 mm eristettä, kun aiemmin saatettiin käyttää vain 100-150 mm. Kesämökkiin esim. toki vähemmänkin riittää.
– Eristys asennetaan lattian kantavien rakenteiden väliin. Puhallusvilla on hyvä vaihtoehto rossipohjaan, sillä se täyttää ontelot tiiviisti.
– Tuulensuojalevy asennetaan eristeen alapuolelle estämään kylmän ilman pääsy eristeeseen. Ilman tuulensuojaa eristeen teho voi laskea jopa 50%.
– Höyrynsulku asennetaan eristeen yläpuolelle estämään kosteuden siirtymistä sisätiloista eristeeseen.
Rossipohjan haasteena on usein tukeva tuuletus alapohjassa – liian vähäinen tuuletus altistaa rakenteen kosteusongelmille, mutta liian voimakas tuuletus voi viilentää lattiaa tarpeettomasti. Mökin eristevaihtoehdot kannattaa harkita tarkkaan tällaisissa kohteissa.
Betonilattia voi olla joko maanvarainen tai välipohjassa. Betonilattiaa pidetään usein kylmänä, mutta oikein eristettynä se voi olla erittäin mukava ja lämmin.
Eristäminen:
– Mikä eriste lattiavalun alle? Yleisimmin käytetään XPS- tai EPS-levyjä tai Finnfoamia, joilla on hyvä puristuslujuus ja kosteudenkesto.
– Maanvaraisessa lattiassa eristys tulee betonilaatan alle. Tämä on järkevää toteuttaa rakennusvaiheessa tai laajemman remontin yhteydessä.
– Paljonko Finnfoamia lattiaan? Tyypillisesti 100-200 mm, riippuen rakennusmääräyksistä ja energiatehokkuustavoitteista. Passiivitaloissa käytetään jopa 300 mm eristepaksuuksia.
– Välipohjissa voidaan käyttää myös askeläänieristeitä betonivalun alla. Nämä vaimentavat tehokkaasti ääniä kerrosten välillä.
Betonilattiaan voidaan jälkikäteen asentaa myös lattialämmitys, joko vesikiertoinen tai sähköinen. Tämä parantaa entisestään lattian mukavuutta ja lämpötilan tasaisuutta.
Vanhan puulattian eristäminen parantaa merkittävästi vanhemman rakennuksen energiatehokkuutta. Puulattiat ovat kauniita, mutta usein heikosti eristettyjä.
Eristäminen:
– Lattialaudat irrotetaan varovasti. Vanhat lankut kannattaa numeroida, jotta ne voidaan asentaa takaisin samaan järjestykseen.
– Vanha eriste poistetaan ja korvataan uudella (mineraalivilla, selluvilla, puukuitueriste).
– Asennetaan höyrynsulku ja tuulensuoja tarpeen mukaan. Huomaa, että perinteisissä “hengittävissä” rakenteissa höyrynsulun kanssa täytyy olla tarkkana.
– Lattialaudat asennetaan takaisin. Vanhat laudat saattavat tarvita hiontaa ja uudelleenkäsittelyä.
Vanha puulattia on usein osa rakennuksen historiallista arvoa, joten eristämisessä kannattaa pyrkiä säilyttämään alkuperäinen ilme samalla kun parantaa teknistä toimivuutta.
– Hyvä lämmöneristyskyky (lambda-arvo 0,033-0,040 W/mK)
– Edullinen hinta, noin 5-15 €/m² eristepaksuudesta riippuen
– Hyvä ääneneristävyys, vaimentaa askelääniä tehokkaasti
– Ei siedä kosteutta, tarvitsee höyrysulun
– Tiiviisti asennettuna toimii myös paloeristeenä
Mineraalivilla on kustannustehokas valinta erityisesti rossipohjiin ja välipohjiin. Sen haasteena on oikea asennustekniikka – eristeen tulee täyttää tila ilman rakoja mutta ilman liiallista puristamista.
– Erinomainen kosteudenkesto, sopii maata vasten tuleviin rakenteisiin
– Hyvä puristuslujuus, sopii hyvin betonilaatan alle
– Helppo työstää ja asentaa – voidaan leikata tavallisella puukolla
– Paljonko Finnfoamia lattiaan? Tyypillisesti 100-200 mm riippuen kohteesta
– Lambda-arvot 0,030-0,036 W/mK, hieman paremmat kuin mineraalivillalla
Polystyreenieristeiden etuna on niiden kestävyys kosteissa olosuhteissa, minkä vuoksi ne ovat erinomainen valinta maanvaraisiin lattioihin. Ne eivät ime kosteutta itseensä kuten kuitupohjaiset eristeet.
– Ekologinen vaihtoehto, valmistettu usein kierrätysmateriaaleista
– Hyvä kosteudenhallintakyky – sitoo ja luovuttaa kosteutta vaurioitumatta
– Sopii erityisesti vanhojen puutalojen rakenteisiin, joissa on “hengittävä” rakenne
– Hyvä ääneneristävyys, jopa parempi kuin mineraalivillalla
– Lambda-arvot tyypillisesti 0,038-0,042 W/mK
Selluvillaa voidaan puhaltaa vanhan lattian rakenteisiin, mikä tekee siitä kätevän vaihtoehdon jälkiasennukseen. Sen luonnollinen kyky hallita kosteutta tekee siitä turvallisen valinnan perinteisiin puurakennuksiin, kuten lämpöeristettyihin aittoihin.
– Erinomainen lämmöneristyskyky ohuemmalla rakenteella (lambda-arvo jopa 0,023 W/mK)
– Hyvä kosteudenkesto, ei ime vettä
– Korkeampi hinta, noin 20-40 €/m² eristepaksuudesta riippuen
– Vähemmän hengittävä kuin luonnonkuitueristeet
PUR- ja PIR-eristeet ovat tehokkaita, kun tarvitaan hyvää eristävyyttä rajallisessa tilassa. Ne voivat tarjota saman eristävyyden jopa 30-40% ohuemmalla rakenteella kuin perinteiset eristeet.
Eristeen määrä riippuu lattiatyypistä, ilmastosta ja energiatehokkuustavoitteista:
– Rossipohjassa suositellaan 200-300 mm eristettä. Vanhemmissa taloissa saattaa olla vain 100 mm eristettä, mikä ei ole nykystandardien mukaan riittävä, mutta esim, kesämökkiin sopiva.
– Maanvaraisessa betonilattiassa yleensä 100-200 mm. Passiivitaloissa jopa 300 mm.
– Välipohjissa 100-150 mm riittää usein, sillä lämpötilaero tilojen välillä on pienempi kuin ulkoseinissä.
Käytännön nyrkkisääntö: nykymääräysten mukaan U-arvon tulisi olla maata vasten rajoittuvissa rakenteissa vähintään 0,16 W/m²K, mikä tarkoittaa noin 200 mm polystyreenieristettä.
Betonilattian päälle soveltuvat parhaiten:
– Askeläänieristeet, kuten Finnfoam tai EPS-levyt. Nämä vaimentavat ääntä ja tuovat lisälämpöeristystä.
– Puukuitulevyt, jotka jakavat painoa ja toimivat alusmateriaalina monille pintamateriaaleille.
– Korkki, joka on luonnollinen ja mukava eristemateriaali, joka tuntuu lämpimältä jalan alla.
– Eristävät alusmateriaalit laminaatin tai parketin alle. Näiden paksuus on usein vain 2-3 mm, mutta ne parantavat askeläänieristystä.
Jos betonilattia on kylmä, voi sen päälle asentaa kokonaan uuden lattiarakenteen koolauksineen ja eristeineen, mutta tämä nostaa lattian korkeutta merkittävästi.
Alapohjaan soveltuvat eristeet riippuvat rakenteesta:
– Rossipohjaan sopivat mineraalivilla, puhallusvilla tai selluvilla. Tuulensuojalevy eristeen alapinnassa parantaa eristyskykyä merkittävästi.
– Maanvaraiseen alapohjaan XPS, EPS tai Finnfoam. Näillä on riittävä puristuslujuus kestämään betonilaatan paino.
– Kosteissa olosuhteissa suositellaan kosteutta kestäviä eristeitä. Vältä orgaanisia eristeitä, kuten selluvillaa, jos on riski jatkuvasta kosteudesta.
Alapohjan eristämisessä on tärkeää huomioida myös radonsuojaus. Monet eristelevyt toimivat samalla radoneristeenä, kun saumat teipataan huolellisesti.
Mökeissä lattian eristäminen mahdollistaa mukavamman käytön myös viileämpinä vuodenaikoina. Jos harkitset vierasmajan tai pienen hirsiaitan rakentamista, kannattaa eristys suunnitella huolellisesti alusta alkaen.
Mökkien kohdalla kannattaa harkita erityisesti ekologisia eristysratkaisuja, kuten puukuitueristeitä, jotka sopivat hyvin perinteisiin hirsirakennuksiin. Jos mökkiä käytetään vain kesäisin, voi eristyksen määrää optimoida käyttötarpeen mukaan.
Saunamökissä lattian eristäminen on erityisen tärkeää, sillä lämpötilaerot ovat suuria. Hyvin eristetty saunan lattia pitää myös kosteuden poissa rakenteista.
Myös pihavarasto tai autotalli hyötyy hyvästä lattian eristyksestä, erityisesti jos tilaa käytetään muuhunkin kuin pelkkään varastointiin. Eristetty lattia pitää kosteuden poissa ja mahdollistaa tilan monipuolisemman käytön.
Kuvittele esimerkiksi kahden auton autotalli, jota käytetään myös harrastustilana. Eristämätön betonilattia on kylmä ja kostea, mutta eristettynä tila on miellyttävä ympäri vuoden. Sama pätee pihapaviljonkeihin – hyvin eristetty paviljonki tarjoaa mukavan oleskelutilan pidemmälle syksyyn.
Lattian eristäminen on mahdollista tehdä itse, mutta vaatii huolellisuutta ja perustietämystä rakentamisesta. Erityisesti kosteusteknisesti haastavissa kohteissa kannattaa harkita ammattilaisen apua.
Jos päädyt tekemään työn itse:
– Perehdy huolellisesti ohjeisiin ja määräyksiin
– Varmista oikeat materiaalit ja menetelmät
– Kiinnitä erityistä huomiota kosteudenhallintaan
– Varaa riittävästi aikaa työn huolelliseen toteutukseen
Lattian eristäminen maksaa ammattilaisen tekemänä noin 40-70 €/m² materiaaleineen, riippuen rakenteesta ja eristemateriaalista. Itse tehtynä kustannukset ovat noin 15-30 €/m², mutta silloin työn laatu riippuu täysin omasta osaamisesta.
Lattian eristäminen on tehokas tapa parantaa kodin energiatehokkuutta ja asumismukavuutta. Oikein toteutettuna se vähentää lämmityskuluja, lisää asumismukavuutta ja ehkäisee kosteusvaurioita. Erilaisia lattiatyyppejä varten on saatavilla monipuolisesti erilaisia eristemateriaaleja, joista voi valita kuhunkin kohteeseen parhaiten sopivan. Lämpimät lattiat ovat myös yksi koti- ja mökkiasumisen suurimmista mukavuustekijöistä. Kun aamulla astut jalkasi lattialle, huomaat heti eron hyvin eristetyn ja eristämättömän lattian välillä.
Harkitsetko rakennusprojektia, jossa lattian eristys on tärkeässä roolissa? Tutustu Hansatalo24:n laadukkaaseen valikoimaan erilaisia rakennuksia, kuten saunamökkejä, paviljonkeja ja muita piharakennuksia, jotka ovat suunniteltu Suomen olosuhteisiin.
